Ratsastuksen ihanuus ja vaikeus- Tunnelmia aikuisten teholeiriltä

Viikonloppu hurahti tallin järjestämän aikuisten teholeirin merkeissä. Ja olipa tehokas paketti ratsastusta ja teoriaa! Vatsalihakset ovat edellen hellänä (keskiviikko aamuna tätä tekstiä kirjoittelen) kaikesta ratsastuksesta ja nauramisesta. Mustelmatkin alkavat vasta saada kauniin vihertävän sävyn...

Leiri alkoi lauantaina teoriatunnilla, jonka Sari-ope meille piti. Tunnin aiheena olivat mm. tuntihevosen maailma, ratsastajan istunta, pidäte ja puolipidäte sekä ratsastajan hengitys. Enpä ollutkaan tullut ajatelleeksi, että hevonen, joka ns. juoksee pois alta väisteleekin pohjetta tai että hidas hevonen on yleensä suustaan herkkä. Itseasiassa kuvittelin asian olevan juuri toisin päin! Myöskään en ollut tullut ajatelleeksi, että ratsastajan pinnallinen hengitys huonontaa myös hevosen suoritusta, koska se ei pääse rentoutumaan.

Sunnuntain teoriatunnilla oli vuorossa ”kyselytunti”, jossa saimme kysyä Sarilta kaikkea mieltä askarruttavaa niin hevosiin kuin muuhunkin liittyen. Itseäni kiinnosti se, millainen on hyvä alkuverkka sekä ratsastusta tukeva liikunta. Oton kanssa alkuverkassa sain ohjeeksi ratsastaa paljon avoja sekä olla tarkkana siitä, että istun alkuverkassa molemmilla istuinluilla tasaisesti. Pitää olla tarkkana, että hepo kulkee suorana heti alkutunnista.

Liikuntaa koskevaan kysymykseen sain vastauksen, että kaikki liikunta on hyväksi, mutta erityisesti aerobinen liikunta kunnon kohottamiseksi, pilates syvien lihasten voimistamiseksi ja jooga venyttelyyn sekä lihashuoltoon sopivat hyvin ratsastusta tukevaksi liikunnaksi.

Leirillä ratsastettiin yhteensä 4 tuntia, joista kaksi oli pituudeltaan 1,5h. Hevoseksi minulle oli merkitty Otto ja leiri mentäisiin samalla ratsulla. Ratsastimme kaksi koulutuntia ja yhden estetunnin. Tunnit sujuivat vaihtelevalla menestyksellä. Lauantain koulutunti meni hyvin ja heppa oli avuilla sekä pyöreänä suurimman osan tunnista. Ohjat tuppasivat välillä pääsemään turhan pitkiksi, vaikka kuinka yritin keskittyä tasaiseen tuntumaan ja vakaaseen käteen. Työskentelimme käynnissä ja ravissa taivutellen hevosia sekä treenasimme siirtymiä. Tunnista jäi hyvä fiilis.

 Illalla oli vuorossa leiriolympialaiset, jota varten porukka jaettiin kolmeen joukkueeseen. Ensimmäisenä lajina oli saappaanheitto ja piilevät kykyni pääsivät näemmä esiin, sillä voitimme ko. lajin niukasti. Tukkihumalassa nähtiin sekalaisia suorituksia – niin sujuvaa suoraan menoa, kuin jyrkästi sivulle suuntautuvaa horjuntaa. Takaperin juoksussa taisivat kaikki olla kompastumatta jalkoihinsa ja myös munat (kanan sellaiset) säilyivät kaikilta ehjinä munankuljetuksessa. Munia siis kuljetettiin lusikassa, jota pidettiin suussa ja kierrettiin juoksu- / kävelylenkki. Yhdellä jalalla hyppelyssä allekirjoittanut yritti paikata tappioasemaansa ja saada säälipisteitä arvovaltaiselta tuomaristolta tekemällä komean syöksyn maata pitkin yli maalilinjan. Mutta ilmalento ei ilmeisesti ollut tarpeeksi näyttävä, sillä pisteet jäivät saamatta. Saaliiksi sain vain komean mustelman polveen, haavan reiteen sekä maneesin heikkaa suuhun. Tulipahan kokeiltua miltä pesäpalloilijoista tuntuu, kun he syöksyvät kotipesään.

Sisälajeista ensimmäisenä oli tulitikkuaskin kuljettaminen. Sukkahousujen sisässä oli appelsiini, sukkahousut sidottiin lantiolla ja lantion liikkeillä yritettiin osua appelsiinilla askiin. Jälleen kyseessä oli meikäläiselle hankala laji ja aikaahan tehtävän suorittaminen taas vaati tovin.

Viimeisenä lajina oli sananselitys. Ensin selitettiin sanoilla ja lopuksi piti arvata sana pantomiimiesityksen perusteella. Oli kyllä naurussa piteleminen, kun eräskin kurssilainen esitti pantomiiminä sanaa peräänanto. Tiukan taistelun jälkeen joukkueemme sai hopeaa. Piste-erot olivat mitättömän pienet, sillä kaikki kolme joukkuetta oli kolmen pisteen sisällä toisistaan. Voittajajoukkue sai palkinnoksi istuntaharjoituksen liinassa kullekkin joukkueen jäsenelle.

Sunnuntaina oli ensin vuorossa koulutunti ja nyt ei sitten mennytkään niinkuin Strömssössä. Ja juuri tätä tuntia tuli Henna kuvaamaan – tyypillistä minun tuuria! Liekkö myös edellisillan leiriolympialaiset heikentäneet suoritusta...Alkuverkan jälkeen aloimme ratsastamaan kolmella ympyrällä tehden siirtymiä ja vaihdellen ympyröitä. Pääty-ympyröillä tehtiin ravi-käynti-siirtymiä ja keskiympyrällä laukka-ravi-siirtymiä. Pääty-ympyröillä siirtymät sujuivat joten kuten, mutta usein heppa pääsi pitkäksi ja pää nousi siirtymissä. En ratsastanut tarpeeksi pohkeella enkä valmistellut siirtymiä kunnolla.

Laukka-ravi siirtymät tuottivat kunnolla harmaita hiuksia! Otolla on aika hankala laukka istua ja keskivartalon korsetti oli jostain syystä aivan hukassa. En saanut laukkaa koottua tarpeeksi ja nostoissa ei ollut takaosa alla. Sari-ope kehoitti minua miettimään ja hakemaan sitä fiilistä, kun Otto odottaa omaa vuoroaan estetunnilla ja ”tanssii” paikallaan. Tämän mielikuvan avulla saimmekin lopputunnista muutaman hienon noston ja laukkaakin paremmaksi. Itse olin taas totaalisen pettynyt itseeni, mutta Sarin mukaan Otto ei ole vielä kertaakaan laukannut niin hyvin allani kuin tänään lopputunnista. Ja myös muutama nosto sai häneltä kiitosta. Kuulemma keskittymiseni ja kuntoni loppuivat puolessa välissä tuntia. Olisi siis pitänyt edellisiltana käydä piirun verran aikaisemmin nukkumaan. Mutta oli niin hyvät keskustelut, että petiin kömmittiin vasta puoli kolmelta...

Toisella tunnilla hypättiin ensin yksittäisiä esteitä ja lopuksi rataa. Otto oli ihan super ja tanssi taas paikallaan ennen omaa vuoroaan. Laukannostoissa oli ainakin takaosa alla... Lähestymiset onnistuivat ja muutenkin meno oli tasaista ja energistä. Suurempia ongelmia ei ollut ja Sari-opekin oli tyytyväinen meidän menoomme. Tunnista jäi positiivinen mieli ja koulutunnin pettymys vaihtui onnelliseen (ja typerään) virneeseen. Minussa taitaa kuitenkin asua se pieni esteratsastaja!

Kaiken kaikkiaan leiri oli aivan upea kokemus. Tutustuin uusiin ihmisiin, ruoka oli tosi hyvää ja muutenkin tunnelma oli kodikas ja lämmin. Haluankin vielä kiittää teholeirin tyttöjä, henkilökuntaa eli Pirjoa, Hennamaria sekä Annaa, ja Sari-opea mahtavasta viikonlopusta!