maanantai 28. lokakuuta 2013

Ratsastuksen ihanuus ja vaikeus- Ratsastuksen tehoviikko

Tällä viikolla onkin tullut ratsastettua ihan urakalla (näin tuntiratsastajan näkökulmasta). Eli luvassa kilometri postaus... Normaalien viikkotuntien lisäksi ratsastin korvaustunnin perjantaina, otimme Annun kanssa kaksikko tunnin lauantai aamulle ja sunnuntaina oli vielä tallin koulukisat. Viikon ratsuna toimi luottoheppani Otto.


Maanantain tunnin aiheena oli laukan vaihdot käynnin kautta. Otto meni edellisellä tunnilla, joten ehdin seuraamaan tuntia. Otto meni tosi hienosti ja rennon näköisesti - lupaili minulle hyvää...
Alkuverkan jälkeen aloitimme tekemällä pysähdyksiä tötsillä rajatun neliön keskelle keskihalkaisijalle. Ennen keskihalkaisijalle tuloa tehtiin voltti pitkälle sivulle. Kun tehtävä sujui käynnissä, aloimme tekemään samaa ravissa. Siirtymät ja pysähdykset onnistuivat ihan kivasti. Alaspäin siirryttäessä ennen pysähdystä tuli välillä käyntiaskelia, mutta raviin siirtymät onnistuivat melko mallikkaasti. Välillä myös tie tuppasi olemaan hieman mutkikas (note to self - istu keskellä satulaa molemmilla istuinluilla!). Kun tehtävä sujui ravissa, aloimme tulemaan laukassa ja tötsien välissä siis laukan vaihto käynnin kautta (3 tai 5 askelta käyntiä). Otto oli laukassa tosi kivan tuntuinen ja laukkaa sai koottua yllättävän helposti. Ensimmäisen kerran tulin keskihalkaisijalle vinosti ja sain ohjeeksi ajatella avotaivutusta. Tämä auttoikin ja saimme suorat tiet tötsille. Vaihdot onnistuivat hyvin ja olin iloisesti yllättynyt siitä, miten hienosti laukka tänään sujui. (Kiitos Ninalle edellistunnilla tehdystä pohja työstä...) Kaiken kaikkiaan siis onnistunut tunti!

Jumppasarja oli aiheena tiistain estetunnilla. Jee, rakastan jumppasarjoja! Aloitimme hyppäämään pääty-ympyrällä kahdella pikkuesteellä, jotka oli sijoitettu ympyrän vastakkaisille sivuille. Katse piti kääntää seuraavalle esteelle kolmella viimeisellä askeleella ja tempo piti säilyttää koko ajan samana. Katseen kanssa ei ollut ongelmia, mutta tempo ei meinannut pysyä tasaisena. Jokunen ympyrä siinä Oton kanssa laukkailtiin, ennen kuin Sari oli meihin tyytyväinen... Tunnin varsinainen aihe oli viiden esteen jumppasarja. Ensin mentiin pieninä ristikoina, mutta pikkuhiljaa Sari nosti korkeutta. Ensimmäisen sarjan jälkeen sain ohjeeksi pitää keskivartalon tiukkana, jolloin en heilu hypyissä niin paljon mukana ja näin häiritse hevosta. Olipa jännä huomata ero hypyissä, kun keskivartalo oli tiukkana. Huomattavasti helpompaa, puhumattakaan siitä miltä se ulospäin on mahtanut näyttää! Seuraava kerta menikin jo mallikkaasti ja kiitosta sain hyvästä katseesta. Aikaisemmin jäin usein tuijottamaan alas esteitä, mutta nyt katse suuntautuu eteenpäin. Ponnistuspaikat ensimmäiselle esteelle osuivat kohdilleen hyvin, jolloin loppu sarjakin sujui ongelmitta. Loppuun yhdistettiin kaksi viimeistä estettä okseriksi eli kolmen jumpan jälkeen yksi laukka-askel ja okseri. Okserilla oli jo ihan mukavasti korkeutta. Tämäkin sujui hyvin ja tähän olikin hyvä lopettaa. Oli oikein mukava tunti ja taas opittiin uutta (muista Saara se tiukka keskivartalo!).



Perjantaina oli myös vuorossa estetunti ja teimme samaa viiden esteen jumppasarjaa kuin tiistaina. Alkuverkan jälkeen teimme laukkavolttia puomin yli. Tehtävää vaikeutettiin lopuksi niin, että voltti piti ratsastaa sisäkäsi selän takana! Tällä testattiin, että hevonen on avuilla. Yllätyin todella, sillä voltit onnistuivat hienosti. Ilmeisesti polle oli hyvin avuilla ja minä istuin oikein. Hyvä minä! Jumppasarjat sujuivat jo rutiinilla ja onnistuin myös korjaamaan muutaman huonon lähestymisen sarjan välissä. Tunnista jäi hyvä mieli ja olin erityisen iloinen laukkavolteista.

Lauantai aamuna meillä oli kaksikko tunti Annun kanssa ja sen meille piti Henna. Tunnilla harjoittelimme mm. keskihalkaisijalla suoraan ratsastamista sekä käynnissä että ravissa, laukkaa ympyröillä ja lisättyjä askellajeja. Äärimmäisen hyödyllinen ja tehokas tunti! Tärkeimmät ohjeet minulle olivat, että minun pitää muistaa laukassa ajatella ylöspäin, ei siis heijata lantiolla edes takaisin vaan enemmänkin ylös-alas. Ja keskiaskellajeissa kyynärpäät kylkiin eikä kättä niin paljon eteen. Ihan kuin olisin näistä kuullut ennenkin... Ohessa aamun tunnelmia kuvina.




Kaikki kuvat Harri Mononen.
Sunnuntain kisat päättivät tämän viikon heppailut. Kisaratsuna siis Otto ja luokkana helppo B:0 2009. Ja mitä tapahtuikaan - menin ja unohdin radan! Alkuradasta tuli totaalinen muistikatkos, kun piti lähteä kolmikaariselle kiemurauralle. Tuomarin virkistettyä meikäläisen muistia, jatkoin radan suorittamista. Tosin vaikeuksia oli saada ajatukset takaisin kasaan, mutta sisulla mentiin loppuun asti. En ollut ihan tyytyväinen rataan, vaikka kaikesta huolimatta saimme prosentteja 60,4%. Otto oli vähän pohkeen takana ja meno hieman rikkonaista ja jännittynyttä. Kuski ei tosin ollut yhtä jännittynyt kuin edellisissä kisoissa ja onnistumisiakin tuli, mm. keskikäynti sekä pysähdys ja peruutus onnistuivat hyvin. Vaikka minä mokasin sai Otto ruusukkeen, kun Nina voitti luokan huikealla suorituksella! Onnea vielä Ninalle ja Otolle. Suuri kiitos myös ihanalle yleisölle ja kannustaville kilpakumppaneille mukavasta kisapäivästä! Tästä on hyvä jatkaa uuteen viikkoon!

2 kommenttia:

  1. Kiitokset onnitteluista vielä täälläkin! Mukavia blogikirjoituksia, jatka samaa rataa. :)

    VastaaPoista
  2. Kiitos Nina! On ollut ilo kirjoitella tänne blogiin. Kiva, että olet tykännyt. :)

    VastaaPoista