Esteitä esteiden perään!

Heipä hei taas! Tällä kertaa tuleekin estepainoitteista asiaa tunneilta. Mä oon aina ollut vähän enemmän koulupainoitteisia ihmisiä, mutta jonkin aikaa sitten otin sen maanantain perinteisen koulutunnin lisäksi myös perjantaille estetunnin! Tähän asti oon mennyt esteitä ratsastuskoululla melkeinpä vain kisoissa, (uhkarohkeaa, tiedän) mutta on ne radat silti mielestäni yllättävän hyvin menneet.  Kaikki taidot esteillä ei siis ole onneksi päässeet unohtumaan. 

Nyt pitää kuitenkin ottaa itseään niskasta kiinni ja saada hiottua taitoja vieläkin paremmaksi. Ainakin istunnassa ja ihan perus esteille lähestymisessä löytyy jo vähän korjattavaa ja niihin ollaankin alettu jo hyvin puuttua tunneilla ja estevalmennuksissa. 

Omassa istunnassani olen itse kiinnittänyt muun muassa videoiden ja kuvien avulla huomiota siihen, että jalat valuvat esteen päällä helposti liian taakse. Minullahan on ihan syntyjäänkin kouluratsastajan pitkät jalat ja lyhyt ylävartalo, eli se toki korostaa asiaa. Lisäksi tykkään helposti mennä liian pitkillä jalustimilla, tämäkin tulee varmaan tästä minun kouluratsastushenkisyydestäni.  :) 

Välillä jään pitämään myös kädellä liikaa esteen päällä, eikä hevonen pääse välttämättä venyttämään tarpeeksi eteen. Etenkin jos kyseessä on vähän vauhdikkaampi tapaus kuten Bagi tai Limppu niin asia korostuu. Pitää oppia itse vain nopeammaksi esteillä että pääsee hellittämään oikealla hetkellä ja sitten taas heti esteen jälkeen heppa kiinni ja kontrolliin. Jonkin verran jään myös helposti seisomaan jalustimille esteen jälkeen. Takapuoli siis satulaan, ylävartalo pystyyn ja vasta sitten kohti uutta estettä!

Katseen kanssa on myös korjattavaa. Jään välillä helposti tuijottamaan estettä jota kohti lähestyn sen sijaan että katsoisin esteen yli ja eteen. Tätä ongelmaa minulla ei ole kuitenkaan aina ollut, joten epäilen sen johtuvan siitä, että olen viimeksi syksyllä hypännyt edesmenneellä vuokraponillani joka oli vähän haastavampi tapaus esteillä. Se saattoi kieltää aivan yllättäen vaikka sarjan keskelle, ja pari kertaa tipuin pahasti ja loukkasinkin itseäni sen kanssa. Arastelen varmaan vieläkin lähestymisiä sen vuoksi mutta eiköhän me päästä tästäkin ongelmasta yli kun on muistakin päästy!

 Aloitetaanpas kuvien kanssa vaikka eräältä perjantaiselta estetunnilta, jolla menin minulle uudella tuttavuudella Limpulla. Limppu osoittautui tosi kivaksi menijäksi, - se on sopivan vauhdikas ja imee esteelle, osaa katsoa itsekin paikat tosi hyvin ja ei kiellä helposti! Vaikka se kuumuukin vähän niin sen saa silti helposti taas "pakettiin" eikä tarvinnut kertaakaan hätäillä, että pysyyköhän tämä poni nyt käsissä.

Pari kertaa esteen jälkeen Limppu innostui heittämään myös ilopukit, niin innoissaan se oli kun pääsi hyppäämään. Tunsin itseni aluksi vähän isoksi selässä kun olen mennyt viime aikoina niin paljon hevosilla. Kuvistakin kuitenkin näkee että en minä mikään ihan jättiläinen siellä ole. Tätä kaveria olisi kiva päästä testaamaan myös koulutunneilla!

Ronja piti meille kyseisen tunnin ja menimme lähinnä ristikoita ja pieniä pystyjä. Harjoittelimme lähestymisiä ja esteen jälkeen suoraan ratsastusta. Saimme Limpun kanssa kivoja lähestymisiä, mutta esteen jälkeen suoraan tallin kahviota kohti ratsastus tuotti enemmän ongelmia. Limppu lähti helposti oikaisemaan ja kiemurtelemaan esteen jälkeen, mutta lopulta saimme hyviäkin pätkiä.

Kuvat ottanut Terhi Taskinen

Seuraavan viikon estetunnilla menin jälleen minulle uudella hevosella, vasta tallille saapuneella Bagilla. Bagi vaikutti kivalta hevoselta ja osasi myös esteelle lähestyessä katsoa hyvin paikat ja ei myöskään kieltele. Enemmänkin minua jännitti sen vauhti ja kuumuminen. Tunnin meille piti sijainen Sarin ollessa vielä sairaslomalla. Menimme tunnilla puomeja ja kavaljetteja ja niistäkös se Bagi vasta innostui! Se alkoi pärskiä, nosti päänsä ihan ylös ja sen laukka muistutti enemmän kengurun pomppimista kuin laukkaa... Monilla yksityisilläkin estehevosilla on tullut mentyä mutta tämä tapaus oli jo ihan omaa luokkaansa.

Puomeille ja kavaljeteille lähestymiset tuottivat vauhdin takia ongelmia, ja etenkin kavaljettien jälkeen vauhti vain kasvoi entisestään ja Bagi alkoi kuumuessaan pomppia ja viskellä päätään. 

Osasin kuitenkin olla itse yllättävän rauhallinen ja pitää käden alhaalla. Välillä huomasin, että jäin esteiden jälkeen jännittämään reisillä, josta Bagin kaltainen hevonen tottakai jännittyy vain lisää.

Juttelin tunnin jälkeen Pirjon kanssa ja olimme molemmat sitä mieltä, että Bagi varmasti rauhoittuu kunhan pääsee liikkumaan tunneilla säännöllisesti ja saa lisää lihaksia. Nythän se on vielä huonossa lihaskunnossa ja sekin voi aiheuttaa pään heittelyn ja pomppimisen laukassa, koska se ei jaksa vielä kantaa esteiden välillä ratsastajaansa tarpeeksi hyvässä tasapainossa. Mielenkiinnolla jään siis odottamaan Bagin "kehittymistä". :)

Kuvat ottanut Toni Huovinen

Mutta ei makeaa mahan täydeltä, säästän seuraavaan postaukseen viime sunnuntain estevalmennuksen jossa saimme testata Sorsikseen saapuneet uudet esteet! Ja tänä viikonloppuna jännitetäänkin tallilla taas estekisoissa, kuulemiin.